Värikäs villapaita

Olen tehnyt tämän jo joku aika sitten, mutta postaus on unohtunut tyystin. Kyseessä siis villapaita Isoveljestä. Keskellä sileää, reunoissa joustinraidat. Hihat on vähän lyhyet, mutta ne on oikeastaan vain hyvät, ettei paita ole liian kuuma. Tämä on taas niitä, että herkkähipiäisempi kutiaisi, mutta minua ei vaivaa. Kuvat on vähän sumeita... Tuo yks on ihan täys vahinkokuva, mutta siinä näkyy vähän paremmin värejä.

Oi voi...

Niinpä niin, käsitöiden tekoon jää nyt koulun alettua tosi vähän aikaa, käytännössä ei ollenkaan. Kirjotuksiin lukeminen vie melkein kaiken aikani ja kirjotuksien jälkeen on vielä toinen annos lukua lääkiksen pääsykokeisiin. Jahas, tais mennä tämä eka käsityöblogin kevät melkoisella hiljaiselolla, mutta odottakaahan, kun päästään lakkiaisista ohi... (Niin sitten olen töissä, kyykin kasvimaalla ja juoksen metässä...) MUTTA aion ehtiä taas paremmin perehtymään kätten töihin, varmasti. On tässä nytkin meneillään jotakin projekteja, mutta edistyvät ain niin pirskatin hitaasti.

Lapaset valmiina

Käytiin tänään mummolla synttärikahveillä, joten tein viime yönä peukut lapasiin. Ekaan tein kavennukset vähän kökösti, mutta toinen oli sitten parempi. Niissä kyllä näkyi melko selvästi lankojen turha kiristely. Täytyy alkaa kehittämään noita kirjoneuletaitoja jatkossa.

Pitäs tehä itellekki jotku kirjolapaset, kun ne on paljon tavallisia lämpimämmät. Lankaverkko muodostaa aivan kuin tuplakerroksen lapasen sisälle. Mulla on sormet niin herkät jäätymään, että lämpimistä käsineistä on aina uupeloa. Pitää etsiä joku kiva malli.

Hyvän yön Lenni ja lapaset

Saanko esitellä uuden ystäväni Lennin? Tämä oli kyllä retorinen kysymys, mutta kuuluu tapoihin. Lenni valmistui juuri äsken, vihdoin ja viimein, "Tilda - Satumainen talvi" -kirjan ohjeilla. Unohdin ottaa kuvan nukesta ilman yöpaitaa, ja kaula-aukko oli vähän tiukka, joten nyt yö-paita taitaa olla ja pysyä Lennin päällä melko tiiviisti... Sen verran voin sanoa, että Lennin koivista tuli ehkä hiukan eri mittaiset, mutta onneksi ne ei näy juuri mihinkään pitkien helmojen alta. Alunperin Lennin piti lähteä tutuille joululahjaksi, mutta en ehtinyt saada sitä(kään) ajoissa valmiiksi, joten eiköhän se jää minun sänkyäni vartioimaan. (Lennin nimi on sivumennen sanoen sisäpiirivitsistä peräisin..)

Ajattelin tämän tekoa aloittaessani, että, hah, a piece of cake, mutta oli siinä omat hankaluutensakin. Varsinkin vanun tunkeminen ja raajojen kiinnitys olivat yllättävän haastavaa puuhaa. Hiuksetkin mulla oli Lennille varattuna, mutta tuntui vähän haaskaukselta alkaa änkeämään niitä yömyssyn alle; eihän niitä paljoa jäisi näkyviinkään ja ihan fiksulta näyttää ilmankin.

Lenni totisesti piristi mieltäni, tämän täytyy olla sitä tekemisen iloa. (:

Olen tekemässä elämäni ensimmäistä kirjoneuletyötä ja olen täysin hullaantunut kyseiseen hommaan! Nämä lapaset (Valkealan lapaset, SK 1/08) eivät kyllä ole aivan valmiit, mutta kuvailin silti eilen illalla, kun niin kovasti halusin alkaa jo bloggailemaan niitä. Erityisen ylpeä olen kärjestä (kuvio pysyi hyvin kasassa, kavennuksista huolimatta) ja onnistuneista pilkullisista peukalokiiloista.

Varsi on kyllä aika pitkä, mutta toivottavasti ei liian pitkä.

Toinenkin kappale on jo melkein paketissa, sitten vielä peukalot paikalleen ja mummon 80-vuotislahja on valmis. Nyt vaihtuu roolit toisin päin; mummo on yleensä aina antanut lapasia ja sukkia lahjaksi, mutta nyt saan itse antaa mummolle käsineet. Toivottavasti en ehdi suurempia kämmejä enää tekemään.