Hyvän yön Lenni ja lapaset

Saanko esitellä uuden ystäväni Lennin? Tämä oli kyllä retorinen kysymys, mutta kuuluu tapoihin. Lenni valmistui juuri äsken, vihdoin ja viimein, "Tilda - Satumainen talvi" -kirjan ohjeilla. Unohdin ottaa kuvan nukesta ilman yöpaitaa, ja kaula-aukko oli vähän tiukka, joten nyt yö-paita taitaa olla ja pysyä Lennin päällä melko tiiviisti... Sen verran voin sanoa, että Lennin koivista tuli ehkä hiukan eri mittaiset, mutta onneksi ne ei näy juuri mihinkään pitkien helmojen alta. Alunperin Lennin piti lähteä tutuille joululahjaksi, mutta en ehtinyt saada sitä(kään) ajoissa valmiiksi, joten eiköhän se jää minun sänkyäni vartioimaan. (Lennin nimi on sivumennen sanoen sisäpiirivitsistä peräisin..)

Ajattelin tämän tekoa aloittaessani, että, hah, a piece of cake, mutta oli siinä omat hankaluutensakin. Varsinkin vanun tunkeminen ja raajojen kiinnitys olivat yllättävän haastavaa puuhaa. Hiuksetkin mulla oli Lennille varattuna, mutta tuntui vähän haaskaukselta alkaa änkeämään niitä yömyssyn alle; eihän niitä paljoa jäisi näkyviinkään ja ihan fiksulta näyttää ilmankin.

Lenni totisesti piristi mieltäni, tämän täytyy olla sitä tekemisen iloa. (:

Olen tekemässä elämäni ensimmäistä kirjoneuletyötä ja olen täysin hullaantunut kyseiseen hommaan! Nämä lapaset (Valkealan lapaset, SK 1/08) eivät kyllä ole aivan valmiit, mutta kuvailin silti eilen illalla, kun niin kovasti halusin alkaa jo bloggailemaan niitä. Erityisen ylpeä olen kärjestä (kuvio pysyi hyvin kasassa, kavennuksista huolimatta) ja onnistuneista pilkullisista peukalokiiloista.

Varsi on kyllä aika pitkä, mutta toivottavasti ei liian pitkä.

Toinenkin kappale on jo melkein paketissa, sitten vielä peukalot paikalleen ja mummon 80-vuotislahja on valmis. Nyt vaihtuu roolit toisin päin; mummo on yleensä aina antanut lapasia ja sukkia lahjaksi, mutta nyt saan itse antaa mummolle käsineet. Toivottavasti en ehdi suurempia kämmejä enää tekemään.

Joululahjoja

Joulu meni jo, joten nyt voi postata loput joululahjat.

Tehtiin äitin kanssa siskontytölle joulupakettiin nuken vaatteita:

-jakku

-hame

-pipo

-huivi

Toiselle siskontytölle tein viime hetkillä Fritids-langasta hiiritossut uusimman Suuren Käsityön ohjeella. Ihan kivat muuten, mutta tossujen takaosa jäi tosi matalaksi. Harmillista.

Isille kudoin villapaidan, tosin aika loppui sen kanssa kesken, ja jouduin käärimään sen pakettiin hiha- ja sivusaumat aukinaisina. Ajatushan se on tärkein, ja kudoin saumat sitten joulupäivänä. Pelkäsin paidan olevan liian iso, mutta ei se niin paha sitten ollutkaan. "Kunnon tikkuri", sanoi isi. Kuvaus aiheutti pimeyden ja paidan koon takia suuria vaikeuksia, mikä on nähtävissä. Enivei, ohje on Suuresta Käsityölehdestä (1/2006), moderni jussipaita. Ruudut oli kyllä hauska tehdä, ne tuli aivan hujauksessa. Muuten oli vähän raskasta, varsinkin kappaleide loppuvaiheessa, kun kauhea neulomuksen röhäle riippui painavoittamassa puikkojen heiluttelua. Nyt on kyllä pollea olo! :D

Vauvan villatakki

Vihdoin sain serkun vauvalle suunnatun joululahjan valmiiksi, kreivin aikaan. Tänään ehti vielä laittaa paketin jouluksi postiin. Ohje on Modasta (3/07), lankana sävytetty Wool. Ihan kiva, melko amatöörimäisen näköinen, mutta sitähän tässä ollaan. Saumat tuli osittain vähän rumasti; reunat ovat nimittäin suuri suden kuoppani, varsinkin näin ohuen langan kanssa. En tajua, niistä tuntuu aina tulevan ihan ihmeellistä räpellystä... Huoh, jos se siitä, kokemuksen karttuessa.

Kaulus ja nappilista ovat helmineuletta, nappilista tehtiin jälkikäteen odottamaan jääneistä silmukoista ja ommeltiin sitten kiinni sileään osaan. Sen olisi kyllä voinut varmaan tehdä samalla sileän osan kanssakin, mutta alkuperäisessä ohjeessa oli tehty raitoja ja myös napituslista oli eri värillä. En sitten alkanut tekemään omiani ja tehtiinhän helmineule kyllä ohuemmilla puikoilla, että siinä mielessä. Joo, tuleepas vähän turhanpäiväistä tekstiä mutta tulkoon. :D

Lörtsypipo

Eräänä kauniina sunnutaina halusin uuden pipon. Mikäs siinä sitten. Ohjeen hain Suuresta Käsityölehdestä (taisipa olla 2/2008) ja lankana käytin ihan vain seiskaveikkaa, kaksinkertaisena. Ihoni ei ole järin herkkää sorttia, joten kutiamisesta ei ole huolta.

Myssystä tuli oikein kiva. Joskus vain meinaa usko loppua siihen, että pysyykö se poissa silmiltä vai ei, eli tulos oli siis piirunverran liian löysä. Toistaiseksi näkökenttä ei kyllä ole hämärtynyt... Tykkään kovasti reikäkuviosta ja tällaiset "lörtsyt"(lörtsymäisyys ei kyllä oikein käy kuvasta ilmi) ovat juuri nyt kuumaa kamaa meikäläisen silmissä. 8)

Amaryllis

Meidän komeaakin komeampi amaryllis alkaa vihdoin avata suunnatonta kukkamääräänsä. Kolme kukkavarta, joista pisimmälle ehtineessä yksi avoin kukka ja jäljellä vielä 4 nuppua. Toiset varret seuraavat perässä. Saa nähdä, kuinka kauan tämä komeus pysyy pystyssä; pituutta meinaa nimittäin venyä hieman liikaa. Ainakin toistaiseksi meidän keppi-lanka-köytöksemme ovat pitäneet kukkasen tolpillaan.

Joulutekstiilien asentelua

Innostuin kaivamaan kaappien kätköistä esiin joululiinoja ynnä muuta kivaa sälää. Ei ole kyllä omatekoista, mutta postaillaan nyt kuitenkin joulun kunniaksi.

Verhot vaihdoin jo viime sunnutaina. Punaiset verhot ovat pirtistä ja "säkkikankaiset" minun huoneesta.

Tämä kirjailtu tonttuverho vai mikähän nyt onkaan löytyi aivan yllättäen; en muista tällaista ennen nähneeni. Olisikohan äiti tai joku äitin tuttu joskus tehnyt. Pitääpä kysyä.

Tyynynpäällisiä joka lähtöön. Suuren tyynyn päällisen olen ommellut joskus pari vuotta sitten, mutta en ollut ilmeisesti kovin tarkkaavaisena, koska se on vähän löysä. Kyllä se nyt juuri siinä menee, mutta nyt harmittaa, kun on pitänyt hätäpäissään mennä hutiloimaan. Kuosista tykkään Sydämellinen ostettu viime jouluksi, jostain...

Tämä possusukka tuo kivaa tunnelmaa keittiöön. Meillä on kyllä muutenkin aina aika jouluinen tunnelma mäntyisten puolipaneelien ja punertavien sävyjen ansiosta. Se on kyllä ainakin minun mieleeni. Jouluun kuuluu paljon lämpimiä, pehmeitä sävyjä, valkoinen sisustus ei ole niin kovasti makuuni.

Vanhan(1900-luvun alussa Amerikasta tuotu Singer) ompelukoneen päälle laitoin tämän ihanaakin ihanamman puuvillaliinan. Ostokamaa sekin.

Tämä kori sai uutta ilmettä punaruutuisesta nauhasta. Kiinnittelin nauhaa vähän nuppareilla, kun ei tuntunut millään pysyvän paikallaan kunnolla.

Taas vähän joulukortteja...

Huoh, tuntuu, etten saa ikinä mitään järkevää käsityötä postattavaksi. Kaikki on vielä vähän kesken ja sen verran isompia hommia, että ne eivät käsissäni aivan hetkessä valmistu. Siiheksi... korttitalkoiden tuotoksia. Vielä on reilu viikko aikaa askarrella niitä.

Tuo yksi pääsi näköjään kahteen kuvaa, mutta haitanneeko tuo. Se onki minun suosikki.

Harmi vain, että minun käsiala ei ole mikään maailman kaunein. Olis niin ihana, jos osais kirjottaa tyylikkään koukeroista ja siroa kaunokirjotusta. Aina saa haaveilla.